Uusi tutkimus vastapaine- ja höyryhengityksen vaikutuksista keuhkojen toimintaan ja hengitysoireisiin astma- ja keuhkoahtaumatautipotilailla on loppusuoralla Tampereella

Tutkimustieto tehokkaan ja oikeantyyppisen hengityksen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille kasvaa koko ajan. Akuuteista ja kroonisista hengitysongelmista kärsii maailmanlaajuisesti yli miljardi ihmistä [1]. WHO:n mukaan 90% maailman asukkaista hengittää jatkuvasti ilmaa, joka sisältää keuhkoja vaurioittavia pienhiukkasia [2]. Ilmansaasteet lisäävät merkittävästi astman ja keuhkoahtaumataudin riskiä. Tupakoinnilla on suurin sairauden riskiä lisäävä vaikutus. Ongelma on globaali: astman esiintyvyys aikuisväestössä on teollistuneissa maissa noin 10% ja keuhkoahtaumataudin 5–15%.

Tampereella on loppusuoralla kliininen tutkimus, jossa tutkitaan yhdistetyn vastapaine- ja höyryhengityksen vaikutuksia astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaiden keuhkojen toimintaan, hengitysoireisiin ja koettuun hyvinvointiin. [3]

Tutkimuksessa koehenkilöt, joilla on lievä tai keskivaikea astma tai keuhkoahtaumatauti, on arvottu kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä käyttää WellO2-hengitysharjoituslaitetta päivittäin kuukauden ajan toisen ryhmän toimiessa kontrolliryhmänä. Ennen ja jälkeen harjoitusjakson mitataan keuhkojen toimintaa virtaus-tilavuusspirometrialla.

Lisäksi mitataan hengitysteiden maksimaaliset paineet sisään- ja uloshengityksessä. Hengitykseen ja hyvinvointiin liittyviä oireita kartoitetaan validoiduilla kysymyksillä. Hengitysharjoituksen kuormitustaso on säädetty yksilöllisesti sellaiseksi, jollaista jokaisen normaalikuntoisen henkilön on kohtalaisen helppo toteuttaa.

Tutkimus on luonteeltaan kontrolloitu ja sokkoutettu ja se täyttää hyvän kliinisen tutkimuksen sekä eettisten periaatteiden kriteerit. Tutkimussuunnitelma on hyväksytty Tampereen yliopiston eettisessä toimikunnassa. Tutkimukseen tullaan ottamaan kokonaisuudessaan 60 koehenkilöä, joista noin 40 on jo nyt läpikäynyt koko ohjelman. 

Tutkimuksen potilasmittaukset on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2021 aikana. Tutkimuksen tulokset pyritään julkaisemaan vuoden 2022 aikana kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa.

Hengitysharjoittelua käytetään yleisesti kuntouttavana hoitomuotona erilaisissa tilanteissa ja sairauksissa, joissa keuhkojen toiminta on häiriintynyt. Hengityslihasten voiman kasvu voi edesauttaa mm. nopeampaan toipumiseen koronakeuhkosairaudesta. [4]

Suomessa kehitetyllä WellO2-vastapainehöyryhengityslaitteella voidaan helposti kuntouttaa hengityselimistöä kotona ja vahvistaa keuhkojen toimintaa sekä tehostaa hengitysteiden limakalvojen puolustusmekanismeja taudinaiheuttajia vastaan, kun hengitysilman lämpötilaa ja kosteutta nostetaan. WellO2:lla on yli 60 000 käyttäjää Euroopassa ja Australiassa.

WellO2-laitteen käytön vaikutuksia on tutkittu myös äänen tuottoon Oulun, Tampereen ja Helsingin yliopistosairaaloissa Tähän tutkimukseen liittyvän pilottitutkimuksen tulokset on julkaistu. Pilottitutkimuksessa mukana olleiden ääniongelmat lievenivät, kun he käyttivät WellO2-laitetta kuukauden ajan 10 minuuttia päivässä. [5]

Lähteet:

1. GBD 2015 Mortality and Causes of Death Collaborators. Global, regional, and national life expectancy, all cause mortality, and cause-specific mortality for 249 causes of death, 1980–2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015. Lancet 2016; 388: 1459–1544.
   
2. WHO, 2018
3. ClinicalTrials.gov Identifier: NCT04584398.
4. The American Journal of Medicine: Respiratory Muscle Performance Screening for Infectious Disease Management Following COVID-19: A Highly Pressurized Situation, VOLUME 133, ISSUE 9, P1025-1032, SEPTEMBER 01, 2020
5. (Effects of humidification of the vocal tract and respiratory muscle training in women with voice symptoms – A pilot study. Journal of Voice, 35(1)

Lisäksi: Forum of International Respiratory Societies. The Global Impact of Respiratory Disease – Second Edition. Sheffield, European Respiratory Society, 2017.