Ohita ja siirry sisältöön
1. Sisäänhengityslihasten harjoittelu tehostaa kuntoutumista COVID-19:n jälkeen
Melitta A. McNarry, Ronan M.G. Berg, James Shelley, Joanne Hudson, Zoe L. Saynor, Jamie Duckers, Keir Lewis, Gwyneth A. Davies, and Kelly A. Mackintosh
2022 October; 60(4): 2103101.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8900538/
https://erj.ersjournals.com/content/60/4/2103101
Tutkimukseen osallistui 281 aikuista henkilöä, jotka olivat sairastaneet COVID-19 (9,0 ± 4,2 kuukautta akuutin infektion jälkeen). Tutkittavat jaettiin satunnaiskontrolloidusti kahteen ryhmään, joista toinen teki sisäänhengityslihasharjoittelua 8 viikon ajan kuntoutumisvaiheessa ja toinen noudatti ns. normaalia infektiosta toipumisen protokollaa.
Tulokset
IMT paransi merkittävästi sisäänhengityslihasten voimaa. IMT johti toiminnallisen kapasiteetin parannuksiin, jolloin arvioitu V′O2max lisääntyi, harjoitteluryhmän aktiivisuus parani tutkimuksellisesti merkittävästi verrattuna ryhmään, joka ei tehnyt harjoittelua. IMT harjoitellut ryhmä myös oli vähemmän paikallaan, joka kuvaa myös aktiivisuutta.
IMT harjoittelu voi vähentää merkittävästi hengästyneisyyttä ja parantaa hengityslihasten toimintaa ihmisillä, joilla on pitkäkestoinen COVID, ja IMT harjoittelu edustaa tehokasta kotona tehtävää kuntoutusmuotoa, jota voitaisiin laajasti toteuttaa osana COVID-19-kuntoutusohjelmaa.
Johtopäätökset
Keuhkokuntoutus parantaa fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua tehokkaasti sairaalahoidon jälkeen, keuhko kuntoutuspalveluiden saatavuus on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti hälyttävän alhainen. Lisäksi kuntoutuspalveluiden saatavuutta rajoittavat COVID-19:n yhteydessä rajoitukset, koska kuntoutuspalvelut ovat olleet lähes pääsääntöisesti henkilökohtaista tai ryhmämuotoista ohjausta, joka vaatii läsnäolon ohjauspaikassa. Terveydenhuollon ylikuormitus vaikeuttaa lähetteen saamista palveluiden piiriin. Sisäänhengityslihasharjoittelua (IMT) voidaan suorittaa itsenäisesti kotona. IMT harjoittelulla on saatu aikaan kliinisesti merkittäviä parannuksia hengenahdistusoireen ja elämänlaadun kohenemisen suhteen kroonisessa obstruktiivisessa keuhkosairaudessa (COPD) aiemmin tehdyissä tutkimuksissa. Harjoittelu on hyvin siedetty ja sen on katsottu olevan hyödyllistä myös keuhkoputkentulehdusten hoidossa. Koska hengityslihasten heikkous ennustaa pitkittynyttä sairautta COVID-19-infektion jälkeen, IMT voisi olla toteuttamiskelpoinen ensimmäinen askel kohti koko kehon kuntoutusohjelmaa. Tutkimuksessa todettiin, että IMT voi olla tehokas kotikäyttöinen, itsenäisesti toteutettava kuntoutusmuoto aikuisille, joilla on pitkittyneitä COVID-oireita. Harjoittelulla saavutetaan kliinisesti merkityksellisiä tuloksia hengenahdistuksen vähenemisenä, sekä korjaantumista elämänlaadussa ja toimintakyvyssä.
2. Local Hyperthermia Benefits Natural and Experimental Common Colds
D Tyrrell, I Barrow and J Arthur
BMJ. 1989 May 13:298(6683):1280-3.
DOI: 10.1136/bmj.298.6683.1280
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2500196
Tutkimus paikallisen kohdistetun hypertermian vaikutuksista vilustumiseen.
Tutkimuksessa määriteltiin, antoiko kostutetun 43 asteen lämpöisen ilman hengittäminen enemmän hyötyä flunssaan sairastuneille kuin 30 asteisen ilman hengittäminen. 87 satunnaisesti valittua potilasta, joilla oli tyypillisiä akuutteja flunssan oireita (nenä- ja ylähengitysoireita), ja 84 vapaaehtoista 18-50-vuotiasta, joilla ei ollut aikaisempia diagnosoituja kroonisia tai allergisia sairauksia.
Koehenkilöt hengittivät laitteesta, jossa oli lämmitettyä kosteaa ilmaa. Lämpötiloina käytettiin 43 astetta tai 30 astetta. Lopputuloksena selvisi, että sairaus pysyi lievänä.
Tärkeimmät tulokset olivat: Potilaat kirjasivat oireensa (yleinen käytännön tutkimus) ja tarkkailijat rekisteröivät vapaaehtoisilla oireet. Potilailla, joita hoidettiin 20 minuutin ajan 43 asteessa, oli seuraavina päivinä suunnilleen puolet niiden oireiden pistemäärästä, joita hoidettiin lämpötilassa 30 astetta.
Päätelmät
Nenän hypertermia voi lyhentää tavallisen flunssan sairastumisaikaa ja antaa myös välittömän lievityksen flunssan oireisiin.
Hypertermia = Elimistön liiallinen lämpiäminen. Hypertermian aiheuttaa ulkoinen tekijä, joka nostaa kehon lämpötilaa. Hypertermia ei ole sama kuin kuume.
3. Antiviral Effect of Hyperthermic Treatment in Rhinovirus Infection
C. Conti, A. de Marco, P. Mastromarino, P. Tomao and M. G. Santoro
Antimicrob Agents Chemother, 1999 April; 43(4): 822-829.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC89212/
Hypertermisen hoidon vaikutus rinovirusinfektiossa
Rinovirukset (HRV) tunnustetaan tyypillisimpänä nuhakuumeen aiheuttajana. Tutkimuksessa on havaittu, että paikallinen hyperterminen hoito on hyödyllistä potilaille, joilla on luonnollista taipumusta vilustumiselle. Tutkimuksessa selvitettiin lyhyen hypertermisen hoidon (HT) vaikutusta HRV-replikaatioon HeLa-soluissa.
Tutkimuksessa todettiin, että 20 minuutin HT 45°C:ssa estää tehokkaasti HRV: n lisääntymisen yli 90%, kun sitä käytetään viruksen replikaatiosyklin tietyissä vaiheissa. Nämä tulokset osoittavat, että hengityselinten hypertermialla on hyödyllinen vaikutus vähentämään rinoviruksella infektoituja soluja.
4. The Effect of Local Hyperthermia on Allergen-induced Nasal Congestion and Mediator Release
S L Johnston, J N Price, L C Lau, A F Walls, C Walters, I H Feather, S T Holgate and P H Howarth
J Allergy Clin Immunol. 1993 December; 92(6):850-6.
DOI: 10.1016/0091-6749(93)90063-l.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8258620
Paikallisen hypertermian vaikutus allergeenien aiheuttamaan nenän tukkoisuuteen ja välittäjäaineiden vapautumiseen.
Paikallinen hypertermia vähentää syöttösolujen degranulaatiota, akuutin keuhkovaurion vakavuutta ja helpottaa liikunnan aiheuttamaa astmaa ja vähentää nuhan oireita. Tutkimuksessa selvitettiin paikallisen hypertermian vaikutusta syöttösolujen degranulaatioon ja oireiden muodostumiseen allergisessa nuhassa arvioidaksemme sen vaikutusta ja vaikutustapaan nenässä.
Tulokset
Paikallinen hypertermia vähensimerkittävästi oireilua sekä lisäsi nenän hengitysteiden vastustuskykyä (p <0,05). Se myös vähensi taipumusta verisuonivuodoille (p <0,02), mutta sillä ei ollut merkittävää vaikutusta aivastelujen lukumäärään, liman eritykseen tai tryptaasin vapautumiseen.
Yhteenveto
Paikallinen hypertermia vähentää allergeenien aiheuttamaa nenän tukkeutumista ja verisuonivuotoja.
5. Treatment With Hot, Humid Air Reduces the Nasal Response to Allergen Challenge
M Desrosiers, F M Baroody, D Proud, L M Lichtenstein, A Kagey-Sobotka and R M Naclerio
J Allergy Clin Immunol 1997 January, 99(1 Pt 1):77-86.
DOI: 10.1016/s0091-6749(97)70303-8
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9003214
Hoito kuumalla, kostealla ilmalla vähentää nenänvastetta allergeenien aiheuttamalle haasteelle.
Tutkimukseen osallistui kymmenen koehenkilöä, jotka olivat oireettomia allergiakauden ulkopuolella. Koehenkilöt altistettiin allergeeneille 1 tunnin ajan, joko 20 asteen lämpötilassa ja 30% suhteellisessa ilmankosteudessa tai 37 asteessa ja 90% suhteellisessa kosteudessa. Altistuksen jälkeen tapahtuneita muutoksiaverrattiin keskenään.
Tutkimuksessa todettiin, että 37 °C:n lämpötila ja 90% ilmankosteus vähentää ja helpottaa varhaista vastetta antigeenille. Sen vaikutukset ovat suurimmat histamiinin vapautumisessa, aivastusten määrässä, nenän kutinassa ja nenänlimakalvojen turvotuksessa. Näiden vaikutusten taustalla olevia mekanismeja ei vielä tunneta.
6. Temperature-dependent Innate Defence Against the Common Cold Virus Limits Viral Replication at Warm Temperature in Mouse Airway Cells
Ellen F Foxman, James A Storer, Megan E Fitzgerald, Bethany R Wasik. Lin Hou, Hongyu Zhao, Paul E Turner, Anna Marie Pyle and Akiko Iwasaki
Proc Natl Acad Sci USA. 2015 Jan 20;112(3):827-32.
DOI: 10.1073/pnas.1411030112.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25561542
Lämpötilasta riippuvainen luontainen puolustus tavallista flunssavirusta vastaan rajoittaa viruksen replikaatiota lämpimässä lämpötilassa hiiren hengitysteissä.
Suurin osa ihmisen rinoviruksen isolaateista, tavallisesta flunssaviruksesta, replikoituu voimakkaammin nenäontelon viileissä lämpötiloissa (33-35°C), kuin ytimen ruumiin lämpötilassa (37°C). Saadaksesi käsityksen lämpötilasta riippuvaisen kasvunmekanismista, tutkimuksessa vertailtiin rinoviruksella infektoituneiden hiiren primaaristen epiteelisolujen transkriptionaalista vastetta lämpötilassa 33°C vs. 37°C.
Nämä havainnot osoittavat, että hiiren hengitysteissä soluissa rinovirus replikoituu ensisijaisesti nenänonteloiden lämpötilassa johtuen osittain infektoituneiden solujen vähemmän tehokkaasta viruksenvastaisesta puolustusvasteesta viileässä lämpötilassa.
7. Visualization and Detection of Ciliary Beating Pattern and Frequency in the Upper Airway using Phase Resolved Doppler Optical Coherence Tomography 2017
Jing, J. C., Chen, J. J., Chou, L., Wong, B. J. F., and Chen, Z
Scientific REPORTS |7: 8522 |
DOI:10.1038/s41598-017-08968-x.
https://www.medicalsearch.com.au/how-does-mucociliary-clearance-work-mucus-clearance-and-removal/f/21500
Kuinka mukosiliaarinen puhdistus toimii - liman puhdistus ja poisto
Hengityselimet altistuvat päivittäin virus- ja bakteeripatogeeneille, hiukkasille ja kaasumaiselle aineelle jatkuvalla uhallahengitysteiden tulehduksia ja infektioita.
Hengityselimet käyttävät useita puolustusmekanismeja hengitettyjä taudinaiheuttajia ja hiukkasia vastaan, mukaan lukien yskä, anatomiset esteet, aerodynaamiset muutokset ja immuunimekanismit, mutta keuhkojen ensimmäinen puolustuslinja on limakalvo (MCC; Bustamante-Marin & Ostrowski, 2017). Hengitysteiden limakalvo koostuu hengitysteiden pintakerroksesta (ASL) ja karvamaisista rakenteista, joita kutsutaan silikoiksi. ASL:ssä on kaksi komponenttia - kerros limaa, joka tarttuu hengitettyihin vieraisiin hiukkasiin ja taudinaiheuttajiin, ja matalan viskositeetin omaava periciliary kerros(PCL), joka ylläpitää hengitysteiden pintojen kosteutta. (Bustamante-Marin& Ostrowski, 2017). Värekarvat kuljettavat jatkuvasti limaa vieraiden hiukkasten ja/tai taudinaiheuttajan kanssa nielun suuntaan, missä se joko nielaistaan tai yskitään pois (Jing et al., 2017). Värekarvojen epänormaali toiminta voi johtaa huonoon hengitysteiden vastustuskykyyn, joka saattaa liittyä erilaisiin hengityselinsairauksiin, kuten krooniseen obstruktiiviseen keuhkosairauteen (COPD), kystiseen fibroosiin, sinuiittiin tai kroonisiin hengitysinfektioihin (Jing et al., 2017).
8. Effect of Steam Inhalation on Mucociliary Activity in Patients of Chronic Pulmonary Disease
S U Vora, P D Karnad, N A Kshirsagar and S R Kamat
Indian J Chest Dis Allied Sci, 1993 January-March,35(1):31-4
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8225430
Höyryn hengittämisen vaikutus limakalvojen aktiivisuuteen kroonista keuhkosairautta sairastavilla potilailla.
Lisääntynyttä limakalvon värekarvojen aktiivisuutta on koitettu havainnoida useilla eri tavoilla. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään hengitettävän lääkkeenannon vaikutusta. Tutkimus tehtiin potilailla, joilla on krooninenkeuhkosairaus ja limakalvojen toiminnan tiedetään heikentyneen. Höyryn sisäänhengityksen vaikutusta limakalvon värekarvojen kuljetusaikaan tutkittiin näillä potilailla. Havaittiin, että höyryn sisäänhengitys paransi limakalvojen aktiivisuutta merkittävästi (p <0,001) molemmissa ryhmissä, jotka saivat joko vain keuhkoputkia laajentavia aineita tai keuhkoputkia laajentavia aineita sekä steroideja.
9. P25 Inspiratory Muscle Training (IMT) for Adults Discharged from Hospital with Community Acquired Pneumonia (CAP) – a Feasibility Study
Pick HJ., et al.
Thorax, 2018, Vol. 73, Issue Suppl 4.
https://derby.openrepository.com/handle/10545/623523
Hengityslihaskoulutus (IMT) aikuisille, jotka on kotiutettu sairaalasta keuhkokuumeen jälkeen.
Potilaat ilmoittivat sairastaneensa keuhkokuumeen; 70% heistä ilmoitti jatkuvista oireista ja jopa 50% heikentyneestä päivittäisestä aktiivisuudesta 4 viikon kuluttua hoidosta. Hengityslihasheikkous on yksi mahdollinen syy viivästyneelle toipumiselle. Hengityslihasharjoittelu (IMT) lisää hengityselinten voimaa ja niiden kestävyyttä.
Tutkimuksessa arvioidaan IMT:n vaikutuksia aikuisilla, jotka on kotiutettu sairaalasta keuhkokuumeen jälkeen. Osallistujat saivat IMT-laitteen (POWERbreath KHP2). Harjoittelutiheys oli kahdesti päivässä ja kuormitukseksi säädettiin 50% maksimivoimasta. Harjoitusmäärät olivat nousujohteisia viikoilla 1–3 (10, 20, 30 hengitystä) ja jatkuvat sen jälkeen (30 hengitystä.)
22 osallistujaa rekrytoitiin; 16 oli miehiä (72,7%), keski ikä oli 55,2 vuotta. Osallistujat käyttivät IMT-laitetta ohjeen mukaan 72,7% tapauksista. Raportoituja sivuvaikutuksia olivat: rintakipu, yskä, hengenahdistus ja huimaus. Kaikki haittavaikutukset luokiteltiin luokkaan 1, eivätkä estäneet osallistujia jatkamasta harjoittelu.
Tutkittavista 99,4% raportoi IMT-laitteella tehdyn harjoittelun olevan hyödyllistä.
Hengitysteiden lihasten harjoittelu näyttää olevan turvallista, hyvin siedettyä ja sit voidaan suositella potilaille, jotka ovat sairastaneet keuhkokuumeen. Keuhkokuumeeseen liittyvien oireiden ja laitteen käyttöön liittyvien sivuvaikutusten erottaminen on haastavaa potilaille, jotka toipuvat akuutista sairaudesta.
10. Bottle-blowing in Hospital-treated Patients with Community-acquired Pneumonia
M. Björkqvist, B Wiberg, L Bodin, M Bárány, H Holmberg
Scand J Infect Dis. 1997;29(1):77-82.
DOI: 10.3109/00365549709008669
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9112303
Pulloon puhallus sairaalassa hoidetuilla keuhkokuumetta sairastavilla potilailla.
Tutkimus suoritettiin selvittääkseen, onko pulloon puhaltamisella positiivisia vaikutuksia keuhkokuumepotilailla. Tutkimukseen osallistui 145 aikuista, joilla oli sairaalahoitoa vaativa keuhkokuume.
Osallistujat satunnaistettiin varhaiseen liikkumiseen kannustettuun ryhmään (ryhmä A), istumaan ja hengittämään 20 syvää hengitystä 10 kertaa päivässä (ryhmä B) tai istumaan ja puhaltamaan kuplia muoviputken läpi pulloon, joka sisältää 10cm vettä, 20 toistoa 10 kertaa päivässä (ryhmä C).
Ryhmän A potilaat olivat sairaalassa keskimäärin 5,3 päivää, ryhmä B 4,6 päivää ja ryhmä C 3,9 päivää.
Pulloonpuhallushoito oli merkittävä tekijä. Ryhmän C kotiutui sairaalasta merkittävästi nopeammin kuin ryhmä A. Kuumeisten päivien lukumäärä oli ryhmässä A 2,3 päivää, ryhmässä B 1,7 päivää ja ryhmässä C 1,6 päivää.
Ryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja CRP:n, PEF:n, VC:n,FEV1:n tai diffuusiokyvyn suhteen.
Voidaan siis todeta, että intensiivinen pulloon puhallus akuutissa keuhkokuumeessa lyhentää sairaalahoitoa keuhkokuumepotilailla. Taustalla oleva mekanismi ei ole selvä.