Tutkittua tietoa hengittämisestä

1. Tyrrell D., et al. Local hyperthermia benefits natural and experimental common colds.  1989, BMJ. 298:1280-3 

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2500196  

Tutkimus paikallisen kohdistetun hypertermian vaikutuksista vilustumiseen.  

Tutkimuksessa määriteltiin, antoiko kostutetun 43 asteen lämpöisen ilman hengittäminen enemmän hyötyä flunssaan sairastuneille kuin 30 asteisen ilman hengittäminen. 87 satunnaisesti valittua potilasta, joilla oli tyypillisiä akuutteja flunssan oireita (nenä- ja ylähengitysoireita), ja 84 vapaaehtoista 18-50-vuotiasta, joilla ei ollut aikaisempia diagnosoituja kroonisia tai allergisia sairauksia. 

Koehenkilöt hengittivät laitteesta, jossa oli lämmitettyä kosteaa ilmaa. Lämpötiloina käytettiin 43 astetta tai 30 astetta. Lopputuloksena selvisi, että sairaus pysyi lievänä.  

Tärkeimmät tulokset olivat: Potilaat kirjasivat oireensa (yleinen käytännön tutkimus) ja tarkkailijat rekisteröivät vapaaehtoisilla oireet. Potilailla, joita hoidettiin 20 minuutin ajan 43 asteessa, oli seuraavina päivinä suunnilleen puolet niiden oireiden pistemäärästä, joita hoidettiin lämpötilassa 30 astetta.  

Päätelmät: 

Nenän hypertermia voi lyhentää tavallisen flunssan sairastumisaikaa ja antaa myös välittömän lievityksen flunssan oireisiin. 

Hypertermia=Elimistön liiallinen lämpiäminen. Hypertermian aiheuttaa ulkoinen tekijä, joka nostaa kehon lämpötilaa. Hypertermia ei ole sama kuin kuume.  

 

2. Conti C., et al. Antiviral effect of hyperthermic treatment in rhinovirus infection. Antimicrob AgentsChemother1999;43(4):822-9. 

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC89212/ 

Hypertermisen hoidon vaikutus rinovirusinfektiossa 

Rinovirukset (HRV) tunnustetaan tyypillisimpänä nuhakuumeen aiheuttajana. Tutkimuksessa on havaittu, että paikallinen hyperterminen hoito on hyödyllistä potilaille, joilla on luonnollista taipumusta vilustumiselle. Tutkimuksessa selvitettiin lyhyen hypertermisen hoidon (HT) vaikutusta HRV-replikaatioon HeLa-soluissa.  

Tutkimuksessa todettiin, että 20 minuutin HT 45°C:ssa estää tehokkaasti HRV: n lisääntymisen yli 90%, kun sitä käytetään viruksen replikaatiosyklin tietyissä vaiheissa. Nämä tulokset osoittavat, että hengityselinten hypertermialla on hyödyllinen vaikutus vähentämään rinoviruksella infektoituja soluja. 

 

3. Sebastian L., et al. The effect of local hyperthermia on allergen-induced nasal congestion and mediator release. J Allergy Clin Immunol 1993, 92:850-6. 

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8258620 

Paikallisen hypertermian vaikutus allergeenien aiheuttamaan nenän tukkoisuuteen ja välittäjäaineiden vapautumiseen. 

Paikallinen hypertermia vähentää syöttösolujen degranulaatiota, akuutin keuhkovaurion vakavuutta ja helpottaa liikunnan aiheuttamaa astmaa ja vähentää nuhan oireita. Tutkimuksessa selvitettiin paikallisen hypertermian vaikutusta syöttösolujen degranulaatioon ja oireiden muodostumiseen allergisessa nuhassa arvioidaksemme sen vaikutusta ja vaikutustapaan nenässä. 

Tulokset: Paikallinen hypertermia vähensimerkittävästi oireilua sekä lisäsi nenän hengitysteiden vastustuskykyä (p <0,05). Se myös vähensi taipumusta verisuonivuodoille (p <0,02), mutta sillä ei ollut merkittävää vaikutusta aivastelujen lukumäärään, liman eritykseen tai tryptaasin vapautumiseen. 

YHTEENVETO: 

Paikallinen hypertermia vähentää allergeenien aiheuttamaa nenän tukkeutumista ja verisuonivuotoja. 

 

4. Desrosiers M. et al. Treatment with hot, humid air reduces the nasal response to allergen challenge. J Allergy Clin Immunol 1997, 99:77-86. 

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9003214 

Hoito kuumalla, kostealla ilmalla vähentää nenänvastetta allergeenien aiheuttamalle haasteelle. 

Tutkimukseen osallistui kymmenen koehenkilöä, jotka olivat oireettomia allergiakauden ulkopuolella. Koehenkilöt altistettiin allergeeneille 1 tunnin ajan, joko 20 asteen lämpötilassa ja 30% suhteellisessa ilmankosteudessa tai 37 asteessa ja 90% suhteellisessa kosteudessa. Altistuksen jälkeen tapahtuneita muutoksiaverrattiin keskenään. 

Tutkimuksessa todettiin, että 37 °C:n lämpötila ja 90% ilmankosteus vähentää ja helpottaa varhaista vastetta antigeenille. Sen vaikutukset ovat suurimmat histamiinin vapautumisessa, aivastusten määrässä, nenän kutinassa ja nenänlimakalvojen turvotuksessa. Näiden vaikutusten taustalla olevia mekanismeja ei vielä tunneta. 

 

 5. Foxman et al. Temperature-dependent innate defence against the common cold virus limits viral replication at warm temperature in mouse airway cells. PNAS, 2015, vol 112, no: 3.  

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25561542 

Lämpötilasta riippuvainen luontainen puolustus tavallista flunssavirusta vastaan ​​rajoittaa viruksen replikaatiota lämpimässä lämpötilassa hiiren hengitysteissä. 

Suurin osa ihmisen rinoviruksen isolaateista, tavallisesta flunssaviruksesta, replikoituu voimakkaammin nenäontelon viileissä lämpötiloissa (33-35°C), kuin ytimen ruumiin lämpötilassa (37°C). Saadaksesi käsityksen lämpötilasta riippuvaisen kasvunmekanismista, tutkimuksessa vertailtiin rinoviruksella infektoituneiden hiiren primaaristen epiteelisolujen transkriptionaalista vastetta lämpötilassa 33°C vs. 37°C.  

Nämä havainnot osoittavat, että hiiren hengitysteissä soluissa rinovirus replikoituu ensisijaisesti nenänonteloiden lämpötilassa johtuen osittain infektoituneiden solujen vähemmän tehokkaasta viruksenvastaisesta puolustusvasteesta viileässä lämpötilassa. 

 

 6.  Jing J.C. et al. Scientific REPORTS |7: 8522 | DOI:10.1038/s41598-017-08968-x. Visualization and Detection of Ciliary Beating Pattern and Frequency in the Upper Airway using Phase Resolved Doppler Optical Coherence Tomography 2017. 

https://www.medicalsearch.com.au/how-does-mucociliary-clearance-work-mucus-clearance-and-removal/f/21500 

Kuinka mukosiliaarinen puhdistus toimii - liman puhdistus ja poisto 

Hengityselimet altistuvat päivittäin virus- ja bakteeripatogeeneille, hiukkasille ja kaasumaiselle aineelle jatkuvalla uhallahengitysteiden tulehduksia ja infektioita. 

Hengityselimet käyttävät useita puolustusmekanismeja hengitettyjä taudinaiheuttajia ja hiukkasia vastaan, mukaan lukien yskä, anatomiset esteet, aerodynaamiset muutokset ja immuunimekanismit, mutta keuhkojen ensimmäinen puolustuslinja on limakalvo (MCC; Bustamante-Marin & Ostrowski, 2017). Hengitysteiden limakalvo koostuu hengitysteiden pintakerroksesta (ASL) ja karvamaisista rakenteista, joita kutsutaan silikoiksi. ASL:ssä on kaksi komponenttia - kerros limaa, joka tarttuu hengitettyihin vieraisiin hiukkasiin ja taudinaiheuttajiin, ja matalan viskositeetin omaava periciliary kerros(PCL), joka ylläpitää hengitysteiden pintojen kosteutta. (Bustamante-Marin& Ostrowski, 2017). Värekarvat kuljettavat jatkuvasti limaa vieraiden hiukkasten ja/tai taudinaiheuttajan kanssa nielun suuntaan, missä se joko nielaistaan tai yskitään pois (Jing et al., 2017). Värekarvojen epänormaali toiminta voi johtaa huonoon hengitysteiden vastustuskykyyn, joka saattaa liittyä erilaisiin hengityselinsairauksiin, kuten krooniseen obstruktiiviseen keuhkosairauteen (COPD), kystiseen fibroosiin, sinuiittiin tai kroonisiin hengitysinfektioihin (Jing et al., 2017). 

 

7. Vora S.U. et.al. Effect of Steam Inhalation on Mucociliary Activity in Patients of Chronic Pulmonary Disease. Indian J Chest Dis Allied Sci, 1993, 35(1), 31-4 Jan-Mar.  

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8225430 

Höyryn hengittämisen vaikutus limakalvojen aktiivisuuteen kroonista keuhkosairautta sairastavilla potilailla. 

Lisääntynyttä limakalvon värekarvojen aktiivisuutta on koitettu havainnoida useilla eri tavoilla. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään hengitettävän lääkkeenannon vaikutusta. Tutkimus tehtiin potilailla, joilla on krooninenkeuhkosairaus ja limakalvojen toiminnan tiedetään heikentyneen. Höyryn sisäänhengityksen vaikutusta limakalvon värekarvojen kuljetusaikaan tutkittiin näillä potilailla. Havaittiin, että höyryn sisäänhengitys paransi limakalvojen aktiivisuutta merkittävästi (p <0,001) molemmissa ryhmissä, jotka saivat joko vain keuhkoputkia laajentavia aineita tai keuhkoputkia laajentavia aineita sekä steroideja. 

 

8. Pick HJ., et al. P25 Inspiratory muscle training (IMT) for adults discharged from hospital with community acquired pneumonia (CAP) – a feasibility study. Thorax, 2018, Vol. 73, Issue Suppl 4. 

https://derby.openrepository.com/handle/10545/623523 

Hengityslihaskoulutus (IMT) aikuisille, jotka on kotiutettu sairaalasta keuhkokuumeen jälkeen. 

Potilaat ilmoittivat sairastaneensa keuhkokuumeen; 70% heistä ilmoitti jatkuvista oireista ja jopa 50% heikentyneestä päivittäisestä aktiivisuudesta 4 viikon kuluttua hoidosta. Hengityslihasheikkous on yksi mahdollinen syy viivästyneelle toipumiselle. Hengityslihasharjoittelu (IMT) lisää hengityselinten voimaa ja niiden kestävyyttä.  

Tutkimuksessa arvioidaan IMT:n vaikutuksia aikuisilla, jotka on kotiutettu sairaalasta keuhkokuumeen jälkeen. Osallistujat saivat IMT-laitteen (POWERbreath KHP2). Harjoittelutiheys oli kahdesti päivässä ja kuormitukseksi säädettiin 50% maksimivoimasta. Harjoitusmäärät olivat nousujohteisia viikoilla 1–3 (10, 20, 30 hengitystä) ja jatkuvat sen jälkeen (30 hengitystä.)  

22 osallistujaa rekrytoitiin; 16 oli miehiä (72,7%), keski-ikä oli 55,2 vuotta. Osallistujat käyttivät IMT-laitetta ohjeen mukaan 72,7% tapauksista. Raportoituja sivuvaikutuksia olivat: rintakipu, yskä, hengenahdistus ja huimaus. Kaikki haittavaikutukset luokiteltiin luokkaan 1, eivätkä estäneet osallistujia jatkamasta harjoittelu.  

Tutkittavista 99,4% raportoi IMT-laitteella tehdyn harjoittelun olevan hyödyllistä.  

Hengitysteiden lihasten harjoittelu näyttää olevan turvallista, hyvin siedettyä ja sitä voidaan suositella potilaille, jotka ovat sairastaneet keuhkokuumeen. Keuhkokuumeeseen liittyvien oireiden ja laitteen käyttöön liittyvien sivuvaikutusten erottaminen on haastavaa potilaille, jotka toipuvat akuutista sairaudesta.  

 

9. Björkqvist M., et al. Bottle-blowing in Hospital-treated Patients with Community-acquired Pneumonia. J Scand Inf. Dis. 1997, 29/1.  

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9112303 

Pulloon puhallus sairaalassa hoidetuilla keuhkokuumetta sairastavilla potilailla. 

Tutkimus suoritettiin selvittääkseen, onko pulloon puhaltamisella positiivisia vaikutuksia keuhkokuumepotilailla. Tutkimukseen osallistui 145 aikuista, joilla oli sairaalahoitoa vaativa keuhkokuume.  

Osallistujat satunnaistettiin varhaiseen liikkumiseen kannustettuun ryhmään (ryhmä A), istumaan ja hengittämään 20 syvää hengitystä 10 kertaa päivässä (ryhmä B) tai istumaan ja puhaltamaan kuplia muoviputken läpi pulloon, joka sisältää 10cm vettä, 20 toistoa 10 kertaa päivässä (ryhmä C).  

Ryhmän A potilaat olivat sairaalassa keskimäärin 5,3 päivää, ryhmä B 4,6 päivää ja ryhmä C 3,9 päivää.  

Pulloonpuhallushoito oli merkittävä tekijä. Ryhmän C kotiutui sairaalasta merkittävästi nopeammin kuin ryhmä A. Kuumeisten päivien lukumäärä oli ryhmässä A 2,3 päivää, ryhmässä B 1,7 päivää ja ryhmässä C 1,6 päivää.  

Ryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja CRP:n, PEF:n, VC:n,FEV1:n tai diffuusiokyvyn suhteen. 

Voidaan siis todeta, että intensiivinen pulloon puhallus akuutissa keuhkokuumeessa lyhentää sairaalahoitoa keuhkokuumepotilailla. Taustalla oleva mekanismi ei ole selvä.