Miksi nenä menee tukkoon öisin?

Moni tunnistaa tilanteen: päivällä nenän kautta hengittäminen sujuu melko vaivattomasti, mutta nukkumaan käydessä toinen tai molemmat sieraimet tuntuvat tukkeutuvan. Joskus nenän tukkoisuus voi myös häiritä nukkumista ja saada hengittämään yön aikana suun kautta.

Miksi nenä sitten menee tukkoon juuri yöllä – vaikka flunssaa ei olisikaan?

Syitä voi olla useita. Jo pelkkä makuuasento vaikuttaa nenän avoimuuteen, mutta taustalla voivat olla myös allerginen nuha, makuuhuoneen allergeenit tai muut nenän ja hengitysteiden ongelmat.

Makuuasento voi lisätä nenän tukkoisuutta

Yksi selitys löytyy yllättävän yksinkertaisesta asiasta: asennosta.

Tutkimuksissa on havaittu, että nenän avoimuus vähenee siirryttäessä istuma-asennosta makuuasentoon. Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa nenän ilmankulkutilaa mitattiin sekä terveillä henkilöillä että allergista nuhaa sairastavilla. Objektiiviset mittaukset osoittivat nenän avoimuuden vähenevän makuuasennossa molemmissa ryhmissä.

Kylkiasennossa muutoksia havaittiin erityisesti sillä puolella nenää, joka oli alempana. Nenän kuorikkokudos turposi ja nenäontelon vapaa tila pieneni.

Tämä auttaa selittämään tuttua ilmiötä: päivällä nenä voi tuntua täysin normaalilta, mutta makuulle asettuessa hengittäminen nenän kautta vaikeutuu.

Allerginen nuha voi vaikeuttaa hengittämistä myös yöllä

Jos nenän tukkoisuuden taustalla on allerginen nuha, vaikutukset voivat ulottua myös uneen.

Nenän tukkoisuus on yksi allergisen nuhan tavallisimmista ja häiritsevimmistä oireista. Tutkimuskatsauksissa nenän tukkoisuuden on todettu olevan yhteydessä heikentyneeseen unen laatuun ja lisääntyneeseen päiväaikaiseen väsymykseen.

Yöllä oireisiin voivat vaikuttaa myös makuuhuoneessa olevat allergeenit. Esimerkiksi pölypunkit, eläinpöly ja päivän aikana hiuksiin tai iholle kulkeutunut siitepöly voivat ylläpitää altistumista myös nukkumaan mennessä.

Siksi nenän tukkoisuus ei välttämättä pääty siihen, kun ulko-ovi sulkeutuu illalla.

Myös kuiva sisäilma voi ärsyttää nenää

Tukkoisuuden lisäksi nenä voi tuntua öisin kuivalta tai ärtyneeltä.

Pitkäaikainen altistuminen kuivalle sisäilmalle on yhdistetty nenän, kurkun ja silmien kuivuuden ja ärsytyksen tuntemuksiin. Limakalvojen kosteustasapaino on tärkeä osa niiden normaalia toimintaa.

Erityisesti ilmastoidussa tai kuivassa makuuhuoneessa nenässä voikin tuntua samanaikaisesti sekä kuivuutta että epämiellyttävää tukkoisuuden tunnetta.

Miksi nenän kautta hengittäminen on tärkeää?

Nenä ei ole vain ilman kulkureitti.

Nenän kautta kulkeva hengitysilma suodattuu, lämpenee ja kostuu ennen etenemistä alempiin hengitysteihin. Nenän limakalvot ja niiden pinnalla oleva lima auttavat myös sitomaan hengitysilmassa olevia hiukkasia ja poistamaan niitä hengitysteistä.

Kun nenä on tukossa, hengitys siirtyy helposti suun kautta tapahtuvaksi. Tällöin hengitysilma ohittaa nenän luonnollisen suodatus-, lämmitys- ja kosteutusmekanismin, mikä voi kuivattaa suun ja hengitysteiden limakalvoja. Siksi nenän ja sen limakalvojen hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta myös silloin, kun varsinaista flunssaa ei ole.

Mitä yölliselle nenän tukkoisuudelle voi tehdä?

Keinot riippuvat ennen kaikkea tukkoisuuden syystä.

Jos taustalla on allergia, allergeenialtistuksen vähentäminen makuuhuoneessa voi auttaa. Lakanoiden säännöllinen vaihtaminen, makuuhuoneen pitäminen puhtaana ja lemmikkien pitäminen poissa makuuhuoneesta voivat vähentää altistumista. Siitepölykaudella myös päivän aikana hiuksiin ja iholle kertyneen siitepölyn pois peseminen voi olla järkevää.

Jos nenä ja hengitystiet tuntuvat kuivilta, niiden kosteustasapainosta huolehtiminen voi puolestaan tukea limakalvojen normaalia toimintaa.

Pitkittynyt nenän tukkoisuus kannattaa kuitenkin selvittää. Jos nenä on jatkuvasti tukossa, tukkoisuus on selvästi toispuoleista tai siihen liittyy muita oireita, taustalla voi olla esimerkiksi nenän rakenteellinen ahtaus, polyyppeja tai krooninen tulehdus.

Miten WellO2 voi tukea hengitysteiden hyvinvointia?

WellO2 yhdistää lämpimän höyryn ja säädettävän hengitysvastuksen samaan hengitysharjoitukseen.

Lämmin höyry kosteuttaa hengitysteitä ja niiden limakalvoja. Vastapaine auttaa höyryä kulkeutumaan tehokkaasti hengitysteihin, samalla kun se auttaa avaamaan hengitysteitä ja irrottamaan limaa.

Nenän kautta harjoiteltaessa WellO2-nenämaski mahdollistaa lämpimän höyryn hengittämisen nenän kautta. Tämä tekee nenän ja hengitysteiden kosteuttamisesta helpon osan päivittäistä hengitysharjoittelua.

Hyvä yö alkaa vapaammin kulkevasta hengityksestä

Yöllisen nenän tukkoisuuden taustalla voi olla monta tekijää. Jo makuulle meneminen vaikuttaa nenän avoimuuteen, ja allerginen nuha, allergeenit sekä limakalvojen ärsytys voivat lisätä oireita entisestään.

Jos nenä tukkeutuu toistuvasti juuri iltaisin tai öisin, oiretta ei siis tarvitse ajatella vain flunssan merkkinä. Myös nenän ja hengitysteiden hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Lähteet:

Lo S-W, Tsai Y-T, Tsai M-S, Tsai H-Y, Chang G-H. Nasal Patency Across Seated, Supine, and Recumbent Postures in Individuals With and Without Allergic Rhinitis. Ear, Nose & Throat Journal. 2024. DOI: 10.1177/01455613241254434.

Thompson A, Sardana N, Craig TJ. Sleep impairment and daytime sleepiness in patients with allergic rhinitis: the role of congestion and inflammation. Annals of Allergy, Asthma & Immunology. 2013;111(6):446–451. DOI: 10.1016/j.anai.2013.05.020.

Wolkoff P. The mystery of dry indoor air – An overview. Environment International. 2018;121(Pt 2):1058–1065. DOI: 10.1016/j.envint.2018.10.053.