Syksyinen tervehdys wellomieheltä!
Syyskuu alkaa olla lopuillaan, jonka huomaa luonnon väriloistosta, joka näyttää parastaan näinä poikkeuksellisen kauniina syyspäivinä. Sää vetää nyt vertoja keskiverto kesälle, mutta arvatenkaan tätä ei kestä loputtomiin, joten huonompiin keleihinkin on syytä varautua.
Hengitysongelmista kärsiville syksyn luonnon hehku ja sen tuomat voimakkaat tuoksut voivat aiheuttaa aikamoista oireilua. Itse olen huomannut, että tuuletusventtiileistä sisälle tunkeutuviin sinänsä hienoihin tuoksuihinkin elimistö alkaa kapinoida. Ei siis ihme, että metsämiehet puhuvat alkusyksyn kelien olevan vaikeita ajokoirille luonnon voimakkaiden tuoksujen vuoksi. Hankala siinä on Sessun jänön tuoksuja seurailla, kun ilma tuoksuu kuin hienoimmassa kasvitarhassa.
Tämä vuosi on opettanut, että ihmiskunnan polvilleen panemiseen ei tarvita atomipommia, pieni viheliäinen virus voi sen saada aikaan. Millä ihmisen itsensä tekemällä toimella vastaava sekasorto syntyisi? Olen kuullut monta kovaa selviytymistarinaa, joiden edessä tuntee pienuutensa ja on viime kädessä aika yksin. Jotkut näistä päättyvät surusanomaan, ja sekin on pakko silloin hyväksyä.
Elämän on kuitenkin jatkuttava, ja on yritettävä löytää keinot, jotka vähiten elämäämme lamauttavat. Loputtomasti emme voi huput päässä elää ja eristäytyä, tähän on pakko koettaa löytää muitakin keinoja, kuin jokapäiväisiksi tulleet kertaukset maskien käytöstä ja erilaisista rajoitteista.
Kevätkorvalla eräs suomalainen lääkäri ennusti, että säiden lämmitessä kesää kohti virus hellittää otettaan, mutta varoitti samaan hengenvetoon syksystä ja olosuhteiden muuttumisesta taas otollisemmaksi koronalle kuin muillekin viruksille. Nyt näyttää ennustus käyvän valitettavasti toteen.
Olen monesti miettinyt, eikö tosiaankaan ole mitään omaehtoisia keinoja taistelussa tämän viheliäisen vieraan taltuttamiseksi. Itse nostaisin esiin omasta hengityselimistöstään ja kunnostaan huolehtimisen, liiku ja anna palkeillesi työtä! Yleisellä tasolla voisi ajatella, että parempikuntoisella on paremmat lähtökohdat kuin sellaisella, jonka hengityselimistö ja muukin kunto on jo ennestään huonommassa hapessa. Kohta alkavat ”rönttäkelit” taas painaa päälle, jonka myötä myös lentsut etsivät uusia kohteita. Ennen vanhaan näitä hoidettiin kattilasta höyryä hengittäen, iso pyyhe korville ja kuuma vesikattila nenän alla. Ei niin turvallista, mutta kun ei parempaakaan ollut. Onneksi on Wello, voi nyt sanoa.
Että mitäkö meille kuuluu? Yli 40 000 myytyä welloa ja työsarkaa piisaa. Pohjoismaissa lanseeraus menossa, ja kyselyjä alkaa tippua maailmalta harva se päivä ja parhaana useampi. Kauemmaksi ovat matkanneet Wellot Australiaan ja Intiaan, mikä on suorastaan hieno asia näinä ankeina aikoina. Kliinisiä tutkimuksia on menossa useampikin, ja myös uusia luovia innovaatioita paremman hengittämisen puolesta hiotaan.
Nyt kun sää meitä vielä suosii, ja metsä on punaposkisia isoja puolukoita tulvillaan, suosittelen lämpimästi metsään menoa. Eväskahvit, eikä liian monta ämpäriä tavoitteena. Lupaan, että mukavalta tuntuu, eikä marjojen siivoaminenkaan tunnu työläältä.
Oikein Hyvää ja levollista syksyä kaikille, ei anneta uhkakuville ylivaltaa, vaan eletään toisiamme tukien.