Kaikki rinoviruksesta - yleisimmästä flunssan aiheuttajasta

Onko virustautiin lääkettä tai voiko flunssaa hoitaa?

Rinovirukset ovat yleisimpiä lievien hengitystieinfektioiden eli nuhakuumeen aiheuttajia. Vaikka nuhakuume, eli flunssa ei sairautena yleensä ole vakava, akuuteilla hengitystieinfektioilla on suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys terveydenhuollon kuormittajana, työpoissaolojen sekä lääkemenojen aiheuttajana. Yleisin yleislääkärin vastaanotolla käynnin syy on jokin hengityselinsairauden oire. On arvioitu, että Suomessa sairastetaan vuosittain runsaat kuusi miljoonaa hengitystieinfektiota, jotka johtavat yli kolmeen miljoonaan menetettyyn työpäivään joka vuosi.

Hengitystieinfektioita voidaan ehkäistä paitsi rokottamalla, myös vähentämällä väestön altistumista erilaisille vastustuskykyä alentaville ärsyttäville ja allergisoiville tekijöille. Niitä ovat erityisesti sisä- ja ulkoilman kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet. Lisäksi vastuskykyä voidaan parantaa kohentamalla elimistön omaa puolustuskykyä parantamalla hengitysteiden limakalvojen kuntoa.

Hengitystieinfektiot ovat yleisimpiä pienillä lapsilla, mutta niitä esiintyy kaiken ikäisillä, erityisesti kevättalvisin ja syksyisin. Tyypillisimpiä nuhakuumeen aiheuttajia ovat rinovirukset, jotka kuuluvat pikornaviruksiin. Niistä tunnetaan yli 150 virustyyppiä, jotka jaetaan A-, B- ja C-lajeihin.

Millaisia rinovirusinfektion oireet ovat?

Rinovirukset aiheuttavat noin 1/2- tai 2/3-osan kaikista ihmisillä ilmenevistä hengitystieinfektioista tai flunssista. Oireet alkavat yleensä kahden päivän kuluttua tartunnasta ja kestävät 7–14 päivää.

Tyypillisiä oireita ovat nenän tukkoisuus, kurkkukipu, yskä, päänsärky, kuume ja väsymys. Oireet ovat yleensä lieviä. Tartunnan saaneista alle 4-vuotiaista lapsista 12–32% on oireettomia koko tartunnan ajan. Aikuisista vain harvat ovat oireettomia. Heikon immuunijärjestelmän omaavilla henkilöillä, kuten vanhuksilla ja diabeetikoilla rinovirustartunta voi aiheuttaa vakavan hengitystieinfektion.

Joskus rinovirusinfektio johtaa välikorvantulehdukseen, poskiontelotulehdukseen tai pienillä lapsilla kurkunpään tulehdukseen. Rinovirus voi liittyä myös alempien hengitysteiden infektioihin, kuten keuhkokuumeeseen tai keuhkoputkien tulehdukseen.

Kuinka rinovirus tarttuu ja mitä kehossa silloin tapahtuu?

Rinovirusinfektio tarttuu helposti käsien välityksellä. Virusta siirtyy hengitystie-eritteistä käsiin, käsistä toisiin ihmisiin, ja edelleen käsien kautta suun tai nenän limakalvolle. Rinovirukset tarttuvat pisara- ja kosketustartuntana. Rinovirus tarttuu nenän limakalvoilta tai silmien sidekalvojen kautta, mutta se ei tartu tehokkaasti suun kautta. Myös pisaratartunta hengitystie-eritteiden kautta on mahdollinen.

Yksittäinen rinovirus päätyy jonkin molekyylin avulla solun pintaan.  Solun perimää vapautuu ja taudinaiheuttaja päätyy solukalvon läpi solulimaan. Tämän jälkeen solun proteiinit alkavat monistamaan viruksen koodin mukaisia proteiineja. Näin muodostuu tarttumiskykyisiä rinoviruksia, jotka poistuvat solusta ja tartuttavat sitten toisia soluja.

Kuinka rinovirustartunta todetaan?

Rinovirustartunta todetaan ottamalla virusnäyte nenänielulimasta.

Kuinka rinovirusinfektioita ehkäistään?

Rinovirusinfektioita vastaan ei ole rokotusta. Rinovirusinfektioon ei ole lääkitystä vaan hoito on oireenmukaista.

Tartunnan leviämistä estää huolellinen käsihygienia. Kädet pestään runsaalla vedellä ja saippualla.

Kliinisissä lääketieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että rinovirus on herkkä lämmölle. Tutkijat havaitsivat, että kuuma ilma rajoitti rinoviruksen ilmentymistä mekanismilla, joka liittyi HSP70 proteiinin aktiivisuuteen. Tutkimuksissa todettiin, että rinovirus lisääntyy tehokkaasti nenäontelossa, jossa on viileämpi ympäristö, kuin syvemmällä ilmateissä, jossa on lämpimämpää. Tästä syystä rinovirus tarttuu heikommin suun kautta, kuin nenästä.

Tutkimuksissa on myös raportoitu kuuman höyryn vaikutuksista allergeenien aiheuttamaan nenän tukkoisuuteen. Näissä selvisi myös, että paikallinen hyperterminen reaktio vähensi nenäeritteiden määrää, tukkoisuutta sekä histamiinin eritystä limakalvojen syöttösoluista. Tutkimusten johtopäätöksenä tutkijaryhmät pohtivat, että kuuman höyryn hengittäminen paikallisesti vähensi epiteelin verisuonten herkkyyttä inflammatorisille, eli tulehdusta aiheuttaville tekijöille. Tutkittavat koehenkilöt ovat tutkimuksissa kokeneet, että kuuman höyryn hengittäminen kohdennetusti nenän limakalvoille lievensi flunssan tai allergian aiheuttamaa nenän tukkoisuutta ja sen vaikeuttamia oireita.

Värekarvatoiminta on eräs ilmateiden limakalvojen, eli elimistömme oma mekaaninen puolustusmekanismi, jonka tehtävänä on poistaa ylimääräistä limaa ilmateistä. Limakalvot sitovat lisäksi hengitysilmasta mikrobeja ja pienpartikkeleita, joita limakalvojen värekarvatoiminta työntää ulos kohti ylähengitysteitä. Toimimattomat värekarvat altistavat monille hengitysongelmille, koska ylimääräinen lima ei poistu normaalisti ja siihen kertyvät mikrobit aiheuttavat infektioita.

Näin ollen limakalvojen terveys on hyvin oleellinen hengityshyvinvoinnin ylläpitämisessä. Kuivat limakalvot halkeavat ja mahdollistavat monien virusten pääsyn limakalvoja suojaavaan epiteeliin, jossa infektio käynnistyy. Limakalvojen kuivuminen myös jumiuttaa värekarvojen toiminnan. Limakalvojen eheyttä voidaan parantaa tuottamalla limakalvoille ylimääristä kosteutta mm. höyryhengityksen avulla. Höyry kosteuttaa ja sen mukanaan tuoma lämpö aktivoi värekarvatoimintaa. Tutkimuksissa on oletettu, että värekarvojen mahdollisimman hyvällä toiminnalla on merkitystä infektioalttiuden vähentämisessä ainakin olosuhteissa, joissa hengitettävässä ilmassa on runsaasti pienpartikkeleita, epäpuhtauksia ja ilma on kuivaa ja kylmää, kuten meillä täällä Suomessa, kun kesä alkaa taittumaan syksyyn.

Lähteet:

1. Tyrrell D, Barrow I, Arthur J. Local hyperthermia benefits natural and experimental common colds.  Br. Med. J. 1989, 298: 1280–3

2. Conti, Marco A, P, P, MG 1999. Antiviral effect of hyperthermic treatment in rhinovirus infection. Antimicrob Agents Chemother. 1999, Apr;43(4):822–9.

3. Foxman et al. Temperature-dependent innate defence against the common cold virus limits viral replication at warm temperature in mouse airway cells. PNAS, 2015, vol 112, no: 3.

4. Johnston SL., et al. The effect of local hyperthermia on allergen-induced nasal congestion and mediator release. Journal of Allergy and Clinical Immunology. Volume 92, Issue 6, December 1993, 850-856.

5. Vora SU., et al. Effect of steam inhalation on mucociliary activity in patients of chronic pulmonary disease. The Indian Journal of Chest Diseases & Allied Sciences, 01 Jan 1993, 35(1):31-34

6. Atishkumar B., et al. Effect of Steam Inhalation on Nasal Mucociliary Clearance in Normal Individuals and Nasal Disease State. International Journal of Chemotherapy Medical Res. 2016, Volume 3, Issue 5, May 2016, 2454-7379.