Tutkimusten mukaan lihasvoiman määrästä voidaan ennustaa elinikää, eli jos lihasvoima laskee huomattavasti, vaikuttaa se myös elinikäennusteeseen. Liikuntaa ja lihaskunnon ylläpitämistä pidetään tutkimusten mukaan tärkeämpänä tai ainakin yhtä tärkeänä, kuin lääkkeitä. Hengityslihasten vahvistaminen ei tapahdu samalla, kun vahvistamme muuta lihasvoimaa. Ikäihmisillä myös monesti hengästyttävä liikunta puuttuu usein arkiliikunnasta, jolloin hengityslihakset eivät rasitu juurikaan.
Lihasvoima heikkenee noin 1% vuodessa ja heikkeneminen kiihtyy 65 ikävuoden jälkeen 1,5–2% vuodessa.
Hengityksessä tärkein lihaksemme on pallea
Hengityksessä tarvittava liikevoima, jolla siirretään ilma keuhkoihin muodostuu rintakehään kiinnittyvistä lihaksista. Pallea on tärkein hengityslihaksemme. Pallea on kupolinmuotoinen ja se kiinnittyy rintakehään, kylkiluihin, kylkirustoihin, miekkalisäkkeeseen sekä selkärangan nikamiin. Suuret keskivartalon lihakset kiinnittyvät limittäin palleaan. Sisäänhengityslihaksia ovat pallea ja ulommat kylkivälilihakset.
Apuhengityslihakset nimensä mukaisesti avustavat hengitystä tarvittaessa, mutta niiden ensisijainen tehtävä on liikuttaa ihmiskehoa nivelten välityksellä tai ylläpitää kehon asentoja. Esimerkiksi siis huonontunut ryhti voi kieliä siitä, että apuhengityslihastemme voima on heikentynyt. Apuhengityslihakset otetaan käyttöön, kun on hengitettävä voimakkaasti liikuntasuorituksen aikana tai, jos henkeä ahdistaa. Apuhengityslihasten avulla keuhkoihin saadaan nopeammin ilmaa. Apuhengityslihakset voivat korvata osittain varsinaisten hengityslihasten toiminnan, mikäli hengityslihakset ovat heikentyneet esimerkiksi sairauden takia tai jos hengitystapamme on hyvin pinnallista.
Apuhengityslihaksiin kuuluvat kaulan, niskan ja hartioiden lihakset, kylkiluiden kohottaja- ja kannattajalihakset sekä kylkiluiden välissä olevat lihakset, rinta-, selkä-, vatsa- ja lantiolihakset.
Uloshengitys on passiivista, eli siinä ei käytetä lihasvoimaa, mutta esimerkiksi puhuessa tai laulaessa myös uloshengitykseen tarvitaan lihasvoimaa, jolloin vatsalihakset ja sisemmät kylkivälilihakset tekevät työtä. Vatsalihakset ovat aktiivisena erityisesti uloshengityksen aikana, mutta ne osallistuvat myös sisäänhengitykseen. Lantiopohjan lihakset toimivat päinvastoin pallean kanssa eli kun pallea supistuu, lantiopohjan lihakset rentoutuvat.
Oletko tullut ajatelleeksi, että vahvat lantionpohjan lihakset tukevat siis myös hengitystämme?
Sisäänhengityksen lihasvoima vaikuttaa ns. hapenottokykyymme. Sisäänhengityslihaksia vahvistamalla kynnys siihen, että hengästymme, nousee. Etenkin ikääntyessämme huomaamme, että hengästymme nopeammin, kuin ennen. Tämä on merkki siitä, että sisäänhengityslihastemme voima on heikentynyt.
Myös keuhkot ikääntyvät, mutta niitä voi harjoittaa
Keuhkotkin ikääntyvät, jolloin:
- Keuhkojen pinta-ala pienenee
- Keuhkokudoksen kimmoisuus vähenee
- Elastisuus rintakehässä heikentyy
- Keuhkorakkuloiden kokonaispinta-ala vähenee
- Maksimaalinen hapenottokyky alenee
- Lihasvoima laskee
- Hengitystapa muuttuu pinnalliseksi
WellO2-laite toimii keuhkojen kuntosalina. Siinä tehdään lihastyötä, sekä ulos että sisäänhengittäessä vastusta vasten. Vastusharjoittelua on hyvä tehdä säännöllisesti. Aluksi, kun WellO2-laitteen hankkii, on harjoittelua hyvä tehdä päivittäin, noin kuukauden ajan. Yhdeksi toistoksi lasketaan ulos- ja sisäänhengitys laitteen kautta. Näitä voi tehdä oman kunnon ja jaksamisen mukaan 3-10 perättäin. Aluksi, jos lihasvoima on hyvin heikko tai hengitysrytmisi hyvin nopea, voi tulla hapen loppumisen tunne. Tällöin on hyvä pitää pieni tauko toistojen välissä ja suorittaa sarja loppuun. Sarjoja on hyvä tehdä yhteensä 2-3, mielellään aamuin illoin. Hengityslihasvoiman kohennuttua lihasvoima säilyy hengityslihaksissa paremmmin, kuin esimerkiksi lihasvoima reisissämme. Jatkossa siis hengityslihasten harjoittamiseen riittää WellO2-harjoittelu 2-3 x viikossa. Hengityslihaskuntoharjoittelu 2-3x viikossa takaa sinulle siis paremman toimintakyvyn 24h vuorokaudessa.