Paikallisella hypertermialla voi olla merkittäviä terveyshyötyjä

Hypertermialla tarkoitetaan yleensä kehon lämpötilan nousemista normaalin yläpuolelle, jolloin puhutaan yleisesti kuumeesta. Kehon lämpötila on yksi elimistön puolustusmekanismeista. Se reagoi moniin ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin, mutta monet taudinaiheuttajat käynnistävät reaktion, jonka seurauksena elimistön lämpötila nousee normaalin yläpuolelle. Lämpötilan nousu puolestaan aktivoi puolustusjärjestelmää ja ehkäisee taudinaiheuttajien leviämistä elimistössä. Näin ollen lämpötilan nousua ei pidetä elimistölle haitallisena vaan luonnollisena puolustusmekanismina. Haitalliseksi se muodostuu vasta, kun lämpötila nousee hyvin korkealle yli 42 C, jolloin monet herkät elimistölle tärkeät proteiinit menettävät luonnollisen toimintansa.

Hypertermia voi olla myös keinotekoisesti aiheutettu paikallinen ilmiö. Monet meistä on huomannut ihon alkavan punoittaa, kun se altistuu kuumalle kohteelle. Tämä reaktio on seurausta lämpötilan aiheuttamasta reaktiosta, jossa altistuneelle alueelle virtaa nestettä ja puolustusjärjestelmän soluja. Alue turpoaa ja punoittaa jopa useita vuorokausia, jonka jälkeen tilanne palautuu, mikäli kysymyksessä ei ole vakavampi ja syvempi palovamma. Auringon valo voi liian suurena annoksena aiheuttaa vastaavan reaktion.

Paikallisen hypertermian välittömiä seurauksia ovat mm. kudosnesteen kertyminen altistuskohtaan, hiussuonten permeabiliteetin eli läpäisevyyden lisääntyminen, sekä monien proteiinien ilmentymisen ja aktiivisuuden lisääntyminen.

Paikallisen hypertermisen reaktion voi aiheuttaa itse mm. hengittämällä kuumaa höyryä, jolloin ylähengitysteiden limakalvoilla lämpötilaa voidaan nostaa tarvittavan korkealle ilman, että siitä aiheutuisi haitallisia vaikutuksia kuten palovammoja. Tällöin höyryn lämpötilan tulee olla tarkoin säädetty ja hallittavissa koko prosessin ajan. Näin ollen höyryn hengittäminen kuuman vesikattilan yltä tai suihkussa ei ole riittävän hallittu ja tehokas prosessi.

Paikallisen hypertermisen reaktion hyötyjä on tutkittu erityisesti hengitystieinfektioiden ja allergioiden yhteydessä. Tyrrell kumppaneineen tutki höyryn hengittämisen vaikutuksia altistamalla koehenkilöitä kokeellisesti rinovirukselle ja havaitsi, että kuuma höyry vähensi sairastamisaikaa ja koettuja oireita. Sitä vastoin kontrollina toiminut kylmempi höyry ei tuonut vastaavia hyötyjä [1]. Myöhemmin Conti työryhmineen julkaisi artikkelin, jossa he tutkivat vastaavan ilmiön vaikutuksia solutasolla ja havaitsivat, että hyperterminen ilmiö rajoitti rinoviruksen ilmentymistä mekanismilla, joka liittyi HSP70 proteiinin aktiivisuuteen [2]. HSP70 on puolustusmekanismin proteiini, joka aktivoituu silloin, kun solua rasitetaan mm. kuumalla. Foxman työryhmineen julkaisi artikkelin, jossa kuuman ilman todettiin aktivoivan sekä interferonista riippuvaisia, että riippumattomia antiviraalisia mekanismeja [3].  Saman työryhmän hiirikokeilla voitiin selittää miksi rinovirus lisääntyy tehokkaasti nenäontelossa, jossa on viileämpi ympäristö kuin syvemmällä ilmateissä [4].

Johnston kumppaneineen [5] raportoivat kuuman höyryn vaikutuksista allergeenien aiheuttamaan nenän tukkoisuuteen. He havaitsivat, että paikallinen hyperterminen reaktio vähensi nenäeritteiden määrää ja tukkoisuutta sekä histamiinin eritystä limakalvojen syöttösoluista. johtopäätöksenä he pohtivat, että kuuman höyryn hengittäminen vähensi epiteelin verisuonten herkkyyttä inflammatorisille tekijöille paikallisesti, jonka seurauksena koehenkilöt kokivat oireet lievemmiksi.

Värekarvatoiminta on eräs ilmateiden limakalvojen mekaaninen puolustusmekanismi, jonka tehtävänä on poistaa ylimääräistä limaa ilmateistä [6]. Limakalvot sitovat hengitysilmasta mikrobeja ja pienpartikkeleita, joita limakalvojen värekarvatoiminta työntää ulos kohti ylähengitysteitä. Toimimattomat värekarvat altistavat monille hengitysongelmille, koska ylimääräinen lima ei poistu normaalisti ja siihen kertyvät mikrobit aiheuttavat infektioita. Näin ollen limakalvojen terveys on hyvin oleellinen hengityshyvinvoinnin ylläpitämisessä. Kuivat limakalvot halkeavat ja mahdollistavat monien virusten pääsyn limakalvoja suojaavaan epiteeliin, jossa infektio käynnistyy. Limakalvojen kuivuminen myös jumiuttaa värekarvojen toiminnan. Limakalvojen eheyttä voidaan parantaa tuottamalla limakalvoille ylimääristä kosteutta mm. höyryhengityksen avulla. Höyry kosteuttaa ja sen mukanaan tuoma lämpö aktivoi värekarvatoimintaa [6,7]. Tällä voi olla merkitystä infektioalttiuden vähentämisessä ainakin olosuhteissa, joissa on runsaasti pienpartikkeleita ja ilma on kuiva ja kylmää.

Ilpo Kuronen, FT (kliininen biokemia)

Tieteellinen neuvonantaja

Hapella Oy

1. Tyrrell D, Barrow I, Arthur J. Local hyperthermia benefits natural and experimental common colds. Med. J. 1989, 298: 1280–3

2. Conti, Marco A, P, P, MG 1999. Antiviral effect of hyperthermic treatment in rhinovirus infection. Antimicrob Agents Chemother. 1999, Apr;43(4):822–9.

3. Foxman et al. Two interferon-independent double-stranded RNA induced host defence strategies suppress the common cold virus at warm temperature. 2016, July 26, vol. 113, no. 30.

4. Foxman et al. Temperature-dependent innate defence against the common cold virus limits viral replication at warm temperature in mouse airway cells. PNAS, 2015, vol 112, no: 3.

5. Johnston SL., et al. The effect of local hyperthermia on allergen-induced nasal congestion and mediator release. Journal of Allergy and Clinical Immunology. Volume 92, Issue 6, December 1993, 850-856.

6. Vora SU., et al. Effect of steam inhalation on mucociliary activity in patients of chronic pulmonary disease. The Indian Journal of Chest Diseases & Allied Sciences, 01 Jan 1993, 35(1):31-34

7. Atishkumar B., et al. Effect of Steam Inhalation on Nasal Mucociliary Clearance in Normal Individuals and Nasal Disease State. International Journal of Chemotherapy Medical Res. 2016, Volume 3, Issue 5, May 2016, 2454-7379.