Miksi hengitystä pitäisi mitata? | WellO2 Suomi
Miksi hengitystä pitäisi mitata?

Miksi hengitystä pitäisi mitata?

Elämme maailmassa, jossa teknologia mahdollistaa monien asioiden itsenäisen seuraamisen. Moni sellainen asia, jota aikaisemmin voitiin seurata tai mitata vain sairaalassa, onkin nykyään ihan arkisia urheilun, suorituskyvyn tai arjen sujumisen mittareita.

Monella on ranteessa älykello tai sormessa sormus, joka seuraa arkista aktiivisuutta, mutta kertoo myös sydämen sykkeen, veren happipitoisuuden, kehon lämpötilan sekä arvioi unen ja palautumisen tasoa. Näillä laitteilla voidaan jo varhain arvioida esimerkiksi infektiosairauden oireita, sydämen sykkeen rytmiä tai sen ongelmia tai stressitasoa.

Hengitys on ollut alue, jota ei juurikaan ole voitu mitata tai seurata. Älylaitteista löytyy hengityksen määrä minuuteissa, mutta siinä onkin oikeastaan kaikki, mitä hengityksestä on voitu kertoa. Hengitys on kuitenkin hyvin kokonaisvaltainen elimistön toiminto, joka joko välillisesti tai suoraan vaikuttaa moneen asiaan kehossamme. Hengityskerrat minuutissa ovat osana palautumisen seuraamista ja tärkeä työkalu palautumisen käynnistämisessä. Hengityksen erikoislaatuisuus on juuri siinä, että sen seurannassa yhdistyy sekä ongelma että mahdollisuus korjata monia kehon toimintoja.

Hengitystoiminnosta puhuttaessa puhutaan ainakin kolmesta asiasta: hengityksen määrästä minuutissa, yksittäisen hengityksen syvyydestä tai käytetystä hengityskapasiteetista sekä elimistön kaasujen vaihdosta eli oikeasta määrästä happea ja hiilidioksidia. Eikö olekin hassua, että keuhkot ovat oikeastaan tyhjät pussit, jotka liikkuakseen tarvitsevat ympäröiviä lihaksia, ja silti niiden toiminta vaikuttaa oikeastaan koko kehon toimintaan?

WellO2 MyBreath

Kun hengitystä mitataan, voidaan siis tarkastella:

Hengitystiheyttä, joka kertoo kyvystämme rauhalliseen hengitykseen ja on samalla mielemme rauhallisuuden mittari. Lisäksi täytyy toki huomata, että hengityksen ollessa tiheää käytämme vain pientä osaa keuhkoistamme, sillä syvähengitys ei ole mahdollista nopealla hengitysrytmillä. 

Keuhkojen kapasiteetti kertoo keuhkojemme koosta, mutta myös siitä, miten suurta osaa keuhkoistamme käytämme. Keuhkojen kokoon vaikuttaa ikä, sukupuoli, kehon koko, eli pituus ja paino, mutta myös perintötekijämme.

Hengitysteiden ja keuhkoputkien aukinaisuus kertoo, miten hyvin ilma pääsee virtaamaan hengityksen mukana keuhkoihin. Eli jos hengitysteissä on ahtautta, vaikkapa nenässä tai nielussa, voi ilman virtaaminen keuhkoihin estyä. Moni vaikkapa astmaa sairastava on tottunut seuraamaan keuhkoputkien supistumistaipumusta, joka myös konkreettisesti estää ilman pääsyä keuhkoihin.

Hengityslihakset ovat se osa, joka keuhkoja liikuttaa. Jotta keuhkot voivat pitää yllä hengityksen rytmiä, käyttää koko kapasiteettiaan ja kuljettaa happea lihaksille ja poistaa oikean määrän hiilidioksidia, tarvitaan ympäröiviin lihaksiin voimaa ja tasapainoa, jotta kaikki toiminnot toteutuvat. Hengityslihakset ja niiden voiman mittaaminen ja kehittäminen vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin hengitystiemme pysyvät auki eli kuinka hyvin ilma pääsee keuhkoihin.

Hengityksessä on siis monta asiaa, joita voidaan mitata. Yksinkertaistettuna tärkeintä on tietää, millaisessa kunnossa hengityslihaksemme ovat, sillä ne ovat perusta, joka vastaa keuhkojemme toiminnasta. Hengityslihakset jaetaan vielä kahteen ryhmään eli ulos- ja sisäänhengityslihakset. Lihasryhmien tasapaino on tärkeää, mutta sisäänhengityslihasten voima kertoo siitä, missä kohtaa me hengästymme, ja niitä kehittämällä suorituskykymme paranee. Uloshengityslihasten voima taas auttaa meitä käyttämään ääntämme esimerkiksi puhuessamme ja laulaessamme.

Hengitystä on aiemmin kotona voitu mitata hengitystiheyden ja keuhkoputkien aukinaisuuden osalta, mutta kaikki muu mittaus on tehty sairaalassa. Sairaalassa hengityslihasvoimaa on perinteisesti mitattu Micro RPM -mittarilla. Mittauksen on yleensä tehnyt fysioterapeutti esimerkiksi silloin, kun on epäilty lihasheikkoutta hengitysongelmien taustalla, vaikkapa neurologisessa sairaudessa. Tavallisen ihmisen hengityslihasvoimaa ei yleensä ole mitattu. Keuhkojen toimintaa ja kapasiteettia tai ilman virtaamista keuhkoputkissa tutkitaan kliinisen fysiologian laboratorioissa spirometriatutkimuksissa. Kotona tehtävä PEF-mittaus on kertonut keuhkoputkien aukinaisuudesta ulospäin puhallettaessa, ja joskus astmahoitaja on voinut mitata PIF-arvoa arvioidessaan potilaan kykyä ottaa hengitettävää lääkettä. Jostakin syystä hengitystä aina pääsääntöisesti mitataan vain kyvystämme puhaltaa ulospäin, ja sisäänhengityksen tehoa ja voimaa ei juurikaan ole tutkittu.

WellO2 MyBreath

WellO2 on kehittänyt hengitystä mittaavan MyBreath-älysuukappaleen, jolla jokainen voi helposti seurata sekä harjoitusten vaikutusta että arjen haasteiden vaikutuksia mittaustuloksiin. MyBreath mittaa hengityksesi toimintaa sekä ulos puhaltaessa että sisään hengittäessä. Tämä antaa kokonaisvaltaisen työkalun hengityksen seurantaan WellO2-harjoittelun rinnalle. Työkalulla voimme arvioida esimerkiksi allergiakauden tai flunssan vaikutusta hengitykseemme sekä kuinka nopeasti harjoittelulla palaudumme lähtötasoon. Lisäksi voimme tavoitteellisesti lisätä hengityslihasvoimaamme ja tätä kautta parantaa suorituskykyämme, tehostaa palautumista tai valmistella kohdennetusti hengitystä ja sen toimintoja rasitukseen.

WellO2 on kohdennetusti hengityslihasten harjoituslaite, joka tehokkaasti lämmittelee juuri hengitykseen käytettäviä lihaksia ja kudoksia. Harjoitusta tekemällä myös parannamme hengityksen tasapainoa rauhoittamalla hengityksen rytmiä ja syventämällä hengitystä, joka vaikuttaa myös hapen ja hiilidioksidin tasapainoon elimistössämme. WellO2 kehittämä MyBreath mittaava älysuukappale on hengityksen toiminnan mittaamisen kehitetty mittalaite, joka helposti harjoittelun lomassa ohjaa, kehittää ja mittaa hengitystäsi niin, että se palvelisi arkeasi parhaalla mahdollisella tavalla.


Lue lisää WellO2 MyBreath -älysuukappaleesta täältä: https://wello2.fi/collections/kaikki-tuotteet/products/mybreath

0 Kommentit

Kirjoita kommentti